Touko Tahvon tytär (Snowtroopers' Fantastic Phaetusa) oli ilmoitettuna Hyvinkään näyttelyyn tavoittelemaan kipeästi kaipaamaamme juniorisertiä. Toivo sertistä oli kyllä heitetty jo rojukoppaan, kun selvisi, että näyttelyyn oli tulossa ennätys määrä koiria ja iso osa koirista oli juniorinarttuja.
Tuomari oli Hans van den Berg Alankomaista ja käytti laajaa väriskaalaa arvosteluissa myös muidenkin rotujen kohdalla. Urosten arvosteluja seuratessa tuli jo selville, ettei karvan pituudella ollut tuomarille väliä. Se oli positiivinen yllätys näin viimeisten näyttelykokemusten jälkeen. Seitsemästä juniorinartusta löytyi 4 erinomaista, yksi erittäin hyvä, ja kaksi hyvää. Ilokseni Touko oli näiden neljän erinomaisen joukossa. Kuuntelin kyllä tuomarin sanellessa arvosteluaan, että tämä taisi pitää koirasta, mutta lopulta kuinka paljon se selvisi hiukan myöhemmin. Kilpailuluokassa tuomari sijoitti huonoimmasta palkintosijasta parhaimpaan ja ylläripylläri me Toukon kanssa seisoimme viimeisenä odottamassa sijoitusta kun Hans osoitti meitä ja ilmoitti meidän olevan ykkösenä. Yllätystä ja ihmetystä sekä sielu täynnä onnen ja onnistumisen tunnetta juoksutin kehän jälkeen koiran häkkiin. Olin tyytyväinen sen hetkiseen saavutukseen ja siihen kaipaamaamme juniorisertiin. Myöhemmin muistin, että olihan kisaa vielä jäljellä myös tuomarin valitessa parasta narttua.
Paras narttu -kehässä oli juoksemassa 8 SA:lla palkittua narttua. Tuomari poimi meidät junioriluokasta, nartun nuorten sekä avoimesta luokasta ja Tuijan veteraaninartun kilpailemaan sijoituksista. Todellinen pommi putosi kun Hans valitsi Toukon parhaaksi nartuksi kaikkien vanhempien edelle. Touko sai siis näin myös sertin tästä näyttelystä. Tämä tuomari arvosti vetävää liikettä, energistä koiraa riittävin raajoin eikä käytöksessä saanut olla moitittavaa. Meidän ihanasta Toukoliinista vielä muutama posetuskuva.
Tuomari oli Hans van den Berg Alankomaista ja käytti laajaa väriskaalaa arvosteluissa myös muidenkin rotujen kohdalla. Urosten arvosteluja seuratessa tuli jo selville, ettei karvan pituudella ollut tuomarille väliä. Se oli positiivinen yllätys näin viimeisten näyttelykokemusten jälkeen. Seitsemästä juniorinartusta löytyi 4 erinomaista, yksi erittäin hyvä, ja kaksi hyvää. Ilokseni Touko oli näiden neljän erinomaisen joukossa. Kuuntelin kyllä tuomarin sanellessa arvosteluaan, että tämä taisi pitää koirasta, mutta lopulta kuinka paljon se selvisi hiukan myöhemmin. Kilpailuluokassa tuomari sijoitti huonoimmasta palkintosijasta parhaimpaan ja ylläripylläri me Toukon kanssa seisoimme viimeisenä odottamassa sijoitusta kun Hans osoitti meitä ja ilmoitti meidän olevan ykkösenä. Yllätystä ja ihmetystä sekä sielu täynnä onnen ja onnistumisen tunnetta juoksutin kehän jälkeen koiran häkkiin. Olin tyytyväinen sen hetkiseen saavutukseen ja siihen kaipaamaamme juniorisertiin. Myöhemmin muistin, että olihan kisaa vielä jäljellä myös tuomarin valitessa parasta narttua.
Paras narttu -kehässä oli juoksemassa 8 SA:lla palkittua narttua. Tuomari poimi meidät junioriluokasta, nartun nuorten sekä avoimesta luokasta ja Tuijan veteraaninartun kilpailemaan sijoituksista. Todellinen pommi putosi kun Hans valitsi Toukon parhaaksi nartuksi kaikkien vanhempien edelle. Touko sai siis näin myös sertin tästä näyttelystä. Tämä tuomari arvosti vetävää liikettä, energistä koiraa riittävin raajoin eikä käytöksessä saanut olla moitittavaa. Meidän ihanasta Toukoliinista vielä muutama posetuskuva.
RSS-syöte
