Hyvää Uutta Vuotta 2018!!!
Niin se vuosi taas vaihtui ja odotettavissa on vuosi lisää ikää meille kaikille. Mielenkiintoinen vuosi takana. Paljon on opittu ja paljon on vielä oppimatta. Tälle vuodelle on suunniteltuna pentueita tuplat. Tulevaisuus näyttää kuinka suunnitelmien käy. Tänä vuonna jännätään First-pentujen luonnetestejä ja tavoitellaan uusia tuloksia. Kiitokset kuuluu kaikille kasvattien omistajille, ystäville ja tukijoille menneestä vuodesta! Yhäkin parempaa toivomme tulevalle vuodelle.
Tammikuu 2018
13.-14.1.2018 Kansallinen näyttely Tarttoo, Viro
Tammikuu aloitettiin Viron näytelmillä Pennyn kanssa. Hyppäsimme Riinan kyytiin, jolla oli mukana Mario, Olga ja Saga. Hiukan jännitin kuinka Penny tulee vieraassa laumassa toimeen, kun ei juurikaan ole liikkunut ilman tuttujen koirien tukea. Hyvin meillä meni kuitenkin.. Penny otti vanhemman nartun roolin ja tyytyi katselemaan nuorempien telmimistä.
Lauantaina, 13. päivä oli tuomarina kehässä kroatialainen Davor Javor. Penny esiintyi mallikkaasti ja yllätti olemalla päivän rotunsa paras valkkari sekä näin saaden myös sertin. Mario oli VSP ja Olga PN2 sekä rotunsa paras juniori. Saga jäi harmillisesti ilman arvostelua, tämän ontuessa toista etustaan.
Sunnuntaina, 14. päivä oli tuomarina Etelä-Afrikkalainen Tanya Edwards, joka näytti arvostavan aivan eri koiria kuin edellisen päivän tuomari. Näin tällä oletuksella menimme mekin kehään. Myös Pennylle alkoi olla liikaa vieraita koiria ympärillä ja se näkyi käytöksessä. Sunnuntain tulos olikin Pennyn osalta EH. Sen liike oli varovaista töpöttelyä edelliseen päivään verrattuna eikä sillä tuomariin tehty vaikutusta. Mario oli toiseksi paras uros juniorin ollessa päivän rotunsa paras koira, Olga sai sileän ERIn ja Saga palkittiin ontumisestaan parantuneena päivän rotunsa parhaana pentuna.
Saimme sunnuntaina vielä kehän jälkeen hyvää harjoitusta ja yllinkyllin koplaamista. Meidät pyydettiin osallistumaan tuomarikokeeseen toiseen halliin vanhempien koirien kanssa tuomaroitavaksi. Harmillista ettemme näitä koearvosteluja saaneet nähdä, mutta koetta suorittaneelle toivomme onnistunutta koetta. Kenties tavataan seuraavan kerran kehässä. :)
Hyvä reissu taas takana! Kiitos siitä kuuluu taas loistavalle seuralle, kiitos Riina ja lauma!
Tammikuu aloitettiin Viron näytelmillä Pennyn kanssa. Hyppäsimme Riinan kyytiin, jolla oli mukana Mario, Olga ja Saga. Hiukan jännitin kuinka Penny tulee vieraassa laumassa toimeen, kun ei juurikaan ole liikkunut ilman tuttujen koirien tukea. Hyvin meillä meni kuitenkin.. Penny otti vanhemman nartun roolin ja tyytyi katselemaan nuorempien telmimistä.
Lauantaina, 13. päivä oli tuomarina kehässä kroatialainen Davor Javor. Penny esiintyi mallikkaasti ja yllätti olemalla päivän rotunsa paras valkkari sekä näin saaden myös sertin. Mario oli VSP ja Olga PN2 sekä rotunsa paras juniori. Saga jäi harmillisesti ilman arvostelua, tämän ontuessa toista etustaan.
Sunnuntaina, 14. päivä oli tuomarina Etelä-Afrikkalainen Tanya Edwards, joka näytti arvostavan aivan eri koiria kuin edellisen päivän tuomari. Näin tällä oletuksella menimme mekin kehään. Myös Pennylle alkoi olla liikaa vieraita koiria ympärillä ja se näkyi käytöksessä. Sunnuntain tulos olikin Pennyn osalta EH. Sen liike oli varovaista töpöttelyä edelliseen päivään verrattuna eikä sillä tuomariin tehty vaikutusta. Mario oli toiseksi paras uros juniorin ollessa päivän rotunsa paras koira, Olga sai sileän ERIn ja Saga palkittiin ontumisestaan parantuneena päivän rotunsa parhaana pentuna.
Saimme sunnuntaina vielä kehän jälkeen hyvää harjoitusta ja yllinkyllin koplaamista. Meidät pyydettiin osallistumaan tuomarikokeeseen toiseen halliin vanhempien koirien kanssa tuomaroitavaksi. Harmillista ettemme näitä koearvosteluja saaneet nähdä, mutta koetta suorittaneelle toivomme onnistunutta koetta. Kenties tavataan seuraavan kerran kehässä. :)
Hyvä reissu taas takana! Kiitos siitä kuuluu taas loistavalle seuralle, kiitos Riina ja lauma!
Helmikuu 2018
9.2. Millin juoksuja on odoteltu jo kahden kuukauden ajan, eikä niitä vaan kuulu. Onkohan se juossut jo minulta salaa??
Kuitenkin helmikuun juhlaa ei sovi unohtaa. Milli (Barvestad's Queen Hensutsen at Giza) täyttää jo 7 vuotta! Mihin ihmeeseen oikein tämä aika katoaa? Vastahan tuokin oli keskenkasvuinen kakara. Nykyään siinä näkyy aikuisen koiran asiallisuus ja vakavuus, kuten näkyy..
Kuitenkin helmikuun juhlaa ei sovi unohtaa. Milli (Barvestad's Queen Hensutsen at Giza) täyttää jo 7 vuotta! Mihin ihmeeseen oikein tämä aika katoaa? Vastahan tuokin oli keskenkasvuinen kakara. Nykyään siinä näkyy aikuisen koiran asiallisuus ja vakavuus, kuten näkyy..
Maaliskuu 2018
1.3.2018 Talviloma ja rapsakkaat talvikelit! Vihdoin pääsee meren jäälle! Koko pimeä, märkä ja kurainen syksy ja osa talvestakin odotettu pakkasia ja lunta. Nyt on pakkasta niin että paukkuu ja aurinko paistaa. Lomalla on nyt nautittu talvikeleistä yhdessä koirien kanssa. Tässä muutama kuva meren jäältä näiden kaistapäiden kanssa.
2.3.2018 Millille suunniteltua urosta en voinutkaan käyttää sille. Mitä enemmän koiria katselin ja suunnitelmaa pyörittelin, sitä epävarmemmaksi niistä tulin yhdistelmänä. Jos en voi seisoa vakaasti valitsemani yhdistelmän takana, niin silloin sitä ei vaan voi tehdä. Toive valkeista vauvoista vielä jatkuu ja tulevaisuus näyttää toteutuuko toiveet..
8.3.2018 Milli on astutettu onnistuneesti Masalla.
Kiitos ystävien ja tukijoukkojen saimme tämän tapahtumaan! Joskus sitä ihminen on vaan niin sokea ja se paras vaihtoehto onkin liian lähellä. Tässä yhdistelmässä osapuolet täydentävät loistavasti toisiaan ja mikä parasta nämä linjautuvat upeisiin koiriin niin ulkomuodoiltaan kuin luonteiltaankin, mm. Joulumaan kennelin kantanarttuun Arjaan (Fleet Wood Mac's Arja) ja tämän vanhempiin. Yhdistelmästä odotetaan syntyvän keskipitkäkarvaisia, aktiivisia ja palveluhaluisia perhekoiria monenlaiseen harrastukseen. Tuloksia jäämme odottelemaan..
Kiitos ystävien ja tukijoukkojen saimme tämän tapahtumaan! Joskus sitä ihminen on vaan niin sokea ja se paras vaihtoehto onkin liian lähellä. Tässä yhdistelmässä osapuolet täydentävät loistavasti toisiaan ja mikä parasta nämä linjautuvat upeisiin koiriin niin ulkomuodoiltaan kuin luonteiltaankin, mm. Joulumaan kennelin kantanarttuun Arjaan (Fleet Wood Mac's Arja) ja tämän vanhempiin. Yhdistelmästä odotetaan syntyvän keskipitkäkarvaisia, aktiivisia ja palveluhaluisia perhekoiria monenlaiseen harrastukseen. Tuloksia jäämme odottelemaan..
24.3.2018 Lahti KV
Näyttelykausi on meidänkin kohdalla taas avattu. Mea oli ilmoitettuna Lahden näyttelyyn, koska tavoittelimme viimeistä CACIBia kansainvälisen muotovalion arvon saavuttamiseksi. Lahteen oli ilmoitettu 25 valkoistapaimenkoiraa Putkosen Juhan arvioitavaksi. Tiedän Mean olevan tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Olemme treenanneet lihaskuntoa tarkoituksen mukaisesti harrastuskauden avausta ajatellen. Hienosti tyttö liikkuu ja lihaksiaan käyttää, sen totesi myös Putkonen. Yllättynyt ja ylpeä koiran omistaja. Mea näyttelyssä ERI1 SA PN1 ROP saaden myös sen toivotun CACIBin ja näin ollen tuleva C.I.B! Siis hakemusta vain eteenpäin laittamaan.
Sunnuntain vietin myös Lahdessa kehässä, mutta Mähösen ja Marjutin kanssa työskentelemässä. Salukeja, bassetteja ja cockereita tutkailemassa sekä niihin perehtymässä Mähösen opastuksella.
Näyttelykausi on meidänkin kohdalla taas avattu. Mea oli ilmoitettuna Lahden näyttelyyn, koska tavoittelimme viimeistä CACIBia kansainvälisen muotovalion arvon saavuttamiseksi. Lahteen oli ilmoitettu 25 valkoistapaimenkoiraa Putkosen Juhan arvioitavaksi. Tiedän Mean olevan tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Olemme treenanneet lihaskuntoa tarkoituksen mukaisesti harrastuskauden avausta ajatellen. Hienosti tyttö liikkuu ja lihaksiaan käyttää, sen totesi myös Putkonen. Yllättynyt ja ylpeä koiran omistaja. Mea näyttelyssä ERI1 SA PN1 ROP saaden myös sen toivotun CACIBin ja näin ollen tuleva C.I.B! Siis hakemusta vain eteenpäin laittamaan.
Sunnuntain vietin myös Lahdessa kehässä, mutta Mähösen ja Marjutin kanssa työskentelemässä. Salukeja, bassetteja ja cockereita tutkailemassa sekä niihin perehtymässä Mähösen opastuksella.
Huhtikuu 2018
30.3. - 2.4.2018 Saimaa Easter KV
Koko pääsiäinen meni Imatralla neljäpäiväisessä näyttelyssä. Lauantaina Mea (Kokkomäen Fair Play Blonde) kehässä ollen toiseksi paras narttu. Koiria oli ilmoitettu näyttelyyn vain 6 kappaletta, yksi uros ja 5 narttua. Yllättävää sinänsä, sillä yleensä koiria on kansainväliseen näyttelyyn ilmoitettuna enemmän. Muutoin näyttelyn päivät tuli vietettyä kehissä työskennellen. Mukavia kehiskavereita ja tuomareita sekä kivoja asiakkaita ja näiden koiria, monta tutustumisen arvoista rotua. Näistä aineksista on hieno näyttelyviikonloppu tehty. Kiitos Anulle, että kelpuutit huonetoveriksi vielä viime hetkillä!
Koko pääsiäinen meni Imatralla neljäpäiväisessä näyttelyssä. Lauantaina Mea (Kokkomäen Fair Play Blonde) kehässä ollen toiseksi paras narttu. Koiria oli ilmoitettu näyttelyyn vain 6 kappaletta, yksi uros ja 5 narttua. Yllättävää sinänsä, sillä yleensä koiria on kansainväliseen näyttelyyn ilmoitettuna enemmän. Muutoin näyttelyn päivät tuli vietettyä kehissä työskennellen. Mukavia kehiskavereita ja tuomareita sekä kivoja asiakkaita ja näiden koiria, monta tutustumisen arvoista rotua. Näistä aineksista on hieno näyttelyviikonloppu tehty. Kiitos Anulle, että kelpuutit huonetoveriksi vielä viime hetkillä!
5.4.2018 Milli on ultrattu kantavaksi. Viisi pientä alkua löytyi ultrassa eli somasti tiine kommentoi lääkäri. :) Pennun palleroisia siis odotettavissa toukokuun alussa.
15.4. Palauduttu astutusreissusta tyhjin käsin. Mealle ei ikävä kyllä ole tiedossa pentuja. Tulevaisuus näyttää onko lienen ikinä. Tässä suunnitelmassa olisi ollut luvassa varmaan upeita lapsosia, sellaisia ovat ainakin suunnitelman "vanhemmat". <3 Näin unelmat pirstoutuvat ja suunnitelmat on yritettävä tehdä uusiksi. Elämä vaan joskus tuntuu niin hitsin epäoikeudenmukaiselta, mutta saako mitään ilman taistelua ja sitkeää asennetta? Eli sitä kohti siis.
18.4. Eilen 17.4. otetusta progesta saatu vastaus 12 eli progesteroni nousee, mutta melko hitaasti. Onkohan ajankohta ollut kuitenkaan ihan oikea? Kuinka suuri merkitys on meidän alfanartulla, joka on pienestä saakka kertonut tyttärelleen ettei se ole lauman lisääntyvä narttu? No, näitä pohdintoja on hyvä jatkaa ja seurailla tilannetta ajan myötä. Ei nyt heitetä vielä kirvestä kaivoon.
Toukokuu 2018
8:59 1. pentu, tyttö 444g
9:14 2. pentu, poika 461g
9:30 3. pentu, tyttö 460g
10:17 4. pentu, poika 451g
11:30 5. pentu, tyttö 488g
11.45 6. pentu, poika 398g
12:15 7. pentu, tyttö 403g
13:20 8. pentu, tyttö 488g
6.5. Millin ja Masan pennut syntyneet. Pentueeseen syntyi kolme urosta ja viisi narttua. Sekä äippä että terhakkaat lapsoset voivat hyvin. Muutama pentu on vielä omaa kotia vailla.
10.5. Kokkomäen Fair Play -pennut täyttävät 4 vuotta.
Onnea Tanelille, Yetille, Hillalle, Helkalle, Sissylle, Lunalle, Lumille ja Mealle! <3
Onnea Tanelille, Yetille, Hillalle, Helkalle, Sissylle, Lunalle, Lumille ja Mealle! <3
13.5. Seinäjoen ryhmänäyttely
Äitienpäivä tuli vieteltyä enimmäkseen autoillen. Nappasin aamusta Pennyn (Emilia's Wish First Quaint Queen) mukaani ja suuntana Seinäjoki. Rocky (Emilia's Wish First Splendid Scenario) oli ilmoitettu myös samaiseen näyttelyyn. Päivästä kehkeytyi helteinen ja mittari näytti meidän saapuessa paikalle +27,5 astetta. Valkoisia oli ilmoitettu kehään 5 kappaletta ja Penny oli ainut narttu. Junnu-uros oli jäänyt pois ja yksi päivän neljästä koirasta esitettiin pentuluokassa.
Rocky esiintyi ensimmäistä kertaa minun käsissäni erittäin mallikelpoisesti. Tuomarin makuun se oli vain liian raskas ja värikäs, eikä se ollut lainkaan tuomarin mieleen muutoinkaan. Rockyn esiintyminen tuotti sille tuloksen EH1, kun muita nuortenluokan uroksia ei ollut. Tässä vielä arvostelu: "Urosmainen, rakenteeltaan jo raskaanpuoleinen. Pään tulisi olla kokonaisuudessaan pidempi ja alaleuan voimakkaampi. Hyvä kaula, tilava, hyvin syvä rintakehä. Sopiva raajaluusto, mutta liike jää rungon alle ja siitä puuttuu vaadittu teho, pystyssä pidetty häntä heikentää tyyppiä. Korvat ovat keksin väriset ja selässäkin väri saa puhdistua."
Ihan kaikkea en purematta taas niele, mutta tuomarin mielipidettähän sitä oli tultu hakemaan. Ennen kaikkea Rockyn luonne on kultaa. Jätkä rentoutuu pitkin pituuttaan keskellä kulkuväylää toisten väistellessä sitä. Kuulemma löytyy myös vahtiviettiä.. Mielenkiinnolla syksyn luonnetesteihin..
Pennystä taas tuomari olisi pitänyt ja hiukan pettyneenä se jakoikin meille EVAn. Tyttö ontui vasenta etujalkaansa ravatessaan. Toivottavasti se saadaan vain kuntoon. Muutama kuva päivältä..
Äitienpäivä tuli vieteltyä enimmäkseen autoillen. Nappasin aamusta Pennyn (Emilia's Wish First Quaint Queen) mukaani ja suuntana Seinäjoki. Rocky (Emilia's Wish First Splendid Scenario) oli ilmoitettu myös samaiseen näyttelyyn. Päivästä kehkeytyi helteinen ja mittari näytti meidän saapuessa paikalle +27,5 astetta. Valkoisia oli ilmoitettu kehään 5 kappaletta ja Penny oli ainut narttu. Junnu-uros oli jäänyt pois ja yksi päivän neljästä koirasta esitettiin pentuluokassa.
Rocky esiintyi ensimmäistä kertaa minun käsissäni erittäin mallikelpoisesti. Tuomarin makuun se oli vain liian raskas ja värikäs, eikä se ollut lainkaan tuomarin mieleen muutoinkaan. Rockyn esiintyminen tuotti sille tuloksen EH1, kun muita nuortenluokan uroksia ei ollut. Tässä vielä arvostelu: "Urosmainen, rakenteeltaan jo raskaanpuoleinen. Pään tulisi olla kokonaisuudessaan pidempi ja alaleuan voimakkaampi. Hyvä kaula, tilava, hyvin syvä rintakehä. Sopiva raajaluusto, mutta liike jää rungon alle ja siitä puuttuu vaadittu teho, pystyssä pidetty häntä heikentää tyyppiä. Korvat ovat keksin väriset ja selässäkin väri saa puhdistua."
Ihan kaikkea en purematta taas niele, mutta tuomarin mielipidettähän sitä oli tultu hakemaan. Ennen kaikkea Rockyn luonne on kultaa. Jätkä rentoutuu pitkin pituuttaan keskellä kulkuväylää toisten väistellessä sitä. Kuulemma löytyy myös vahtiviettiä.. Mielenkiinnolla syksyn luonnetesteihin..
Pennystä taas tuomari olisi pitänyt ja hiukan pettyneenä se jakoikin meille EVAn. Tyttö ontui vasenta etujalkaansa ravatessaan. Toivottavasti se saadaan vain kuntoon. Muutama kuva päivältä..
15.5. Pennut kasvavat kohisten ja koettelevat jo jalkojen kantavuutta. Silmät avautuvat päivänä minä hyvänsä ja marsut alkavat muistuttaa enemmän koiraa. Vaativia ja ahneita lapsia nuo ainakin ovat. Nyt alkavat mukavat ajat seurata niiden kehitystä sekä eroja (jos sellaisia niissä on). Lapsoset kuvattiin yksittäiskuvissa..
24.5. First-pennut täyttävät 2 vuotta! Onnea Musti, Miiko, Rocky, Aslak, Tiki, Nila ja Penny. Kiitos kuluneista 2 vuodesta koirien omistajille!!! Monia onnellisia vuosia teille toivottelen!
Kesäkuu 2018
1.6. Päivitykset jääneet vähäisiksi.. Pennut kasvavat kohisten ja kehittyvät huimaa vauhtia. Ensimmäisen kerran niitä on madotettu kolme viikkoisina ja ensimmäiset jauhelihat on maisteltu. Voi valtava, miten reippaita pentuja nuo ovatkaan. Sunnuntaina tulee neljä viikkoa täyteen, silloin kaivettava kamera esiin, jotta saadaan neljä viikkoisista yksittäiskuvat otettua. Ensi viikolla ovat pennunkatsojat tervetulleita katsomaan minun ihania palleroita.
Muutama kuva näiltä viikoilta.
Muutama kuva näiltä viikoilta.
7.6. Lapset kasvaa ja kehittyy. Maito on vaihtunut kiinteään ruokaan. Sosiaalisia suhteita harjoitellaan sisarusten kesken ja taistelu on kiivasta. Olenpa iloisesti yllättynyt kuinka reippaita ja eloisia pentuja nuo ovatkaan. Kuinka noista nyt sitten voi päättää ketkä jäävät omistukseen?
Hurjasti on pennuilla käynyt vieraita, hiljalleen kodit löytyvät lapsille.. Muutama vielä vailla omaa rakastavaa aktiivista perhettä.
Hiukan myöhässä, mutta kuitenkin neljäviikkoiskuvat on vihdoin saatu koneelle. Tässä pojat ensin..
Hurjasti on pennuilla käynyt vieraita, hiljalleen kodit löytyvät lapsille.. Muutama vielä vailla omaa rakastavaa aktiivista perhettä.
Hiukan myöhässä, mutta kuitenkin neljäviikkoiskuvat on vihdoin saatu koneelle. Tässä pojat ensin..
Ja tytöt..
21.6. Kuvailtiin pentuja kun ne olivat 6,5 viikkoa vanhoja. Melkoinen määrä yrityksiä ja löytyihän niistä jopa onnistuneita otoksia. Iso kiitos Riina kuvista!
26.6. Liian vähän aikaa ja liian paljon ohjelmaa.. Ei vain löydy aikaa päivityksiin. Pennut tarkistettiin eläinlääkärin toimesta terveiksi, eloisiksi pennuiksi. Kaksi urosta odottaa toista kivestään perille pääseväksi ja toisella näistä on pienenpieni napatyrä, jonka eläinlääkäri epäili korjaantuvan pikaisesti lapsen kasvaessa ja kehittyessä. Olenpa iloinen kuinka reippaita lapsosia nämä ovat autoillessa ja vieraissa paikoissa - ja niin kovin määrätietoisia. :D
28.6. Hilla (Kokkomäen Fair Play Queen) tuli emäntineen käymään kylässä. Vierailun aiheena oli omistajasuhteen vaihdos. Hilla on nyt siirretty Aino-Kaarinan omistukseen. Hillasta ei jalostuskoiraa koskaan siis tullutkaan sen laukausalttiuden takia. Hyvää matkaa ja kaikkea hyvää tulevaan. Kiitos kaikesta Aino-Kaarina!
29.6. Ensimmäiset lentää pesästä.. Kuvat lapsosista ovat seisoneet kameran muistikortilla ja saamatta niitä koneelle. Onpa ollut nyt vaikeaa tehdä päätös ketkä jäävät omistukseeni, liian monta hyvää tyyppiä ja vielä kauniitakin ovat. Tässä vihdoin meidän elosta muutamia räpsyjä... Tänään on pakko päättää mun tyttöni..
Heinäkuu 2018
1.7. Laumamme vahvistui yhdellä nartulla ja yhdellä uroksella. Nartuista keltaisella pannalla merkitty tyttö asuu Paulan kanssa Espoossa ja ruskealla pannalla merkitty poika muutti Kaisan ja Tanelin kanssa asumaan Kotkaan.
6.7. Emman leikkaus Heinolassa
Olin Emmalle varannut Heinolan eläinlääkäriasemalle, Pärnäselle ajan leikkaukseen. Perjantaiaamusta lähdimme kohti Heinolaa minä, Jonne ja Emma. Kaikkia meitä jännitti. Mitä siellä onkaan mennyt rikki ja kuinka isosti joudutaan korjaamaan voi nähdä todella vasta kun polvi avataan. Leikkauksen luvattiin kestävän noin 1 1/2 tuntia, jonka me vietimme kauppoja koluten. Odottelimme kuumeisesti soittoa leikkauksen päättymisestä, jota ei koskaan sitten tullutkaan, vaan me palasimme lääkäriasemalle kyselemään leikkauksen ja koiran tilaa. Leikkaus oli kuin olikin mennyt hyvin. Ristiside oli mennyt kokonaan poikki. Polvi oli siistitty ja ristiside kiristetty kasaan. Nyt alkaa tuskalliset viikot kohti kuntouttamista. Kuusi viikkoa jälkitarkistukseen on pitkä aika Emmalle ja meille muille.
Olin Emmalle varannut Heinolan eläinlääkäriasemalle, Pärnäselle ajan leikkaukseen. Perjantaiaamusta lähdimme kohti Heinolaa minä, Jonne ja Emma. Kaikkia meitä jännitti. Mitä siellä onkaan mennyt rikki ja kuinka isosti joudutaan korjaamaan voi nähdä todella vasta kun polvi avataan. Leikkauksen luvattiin kestävän noin 1 1/2 tuntia, jonka me vietimme kauppoja koluten. Odottelimme kuumeisesti soittoa leikkauksen päättymisestä, jota ei koskaan sitten tullutkaan, vaan me palasimme lääkäriasemalle kyselemään leikkauksen ja koiran tilaa. Leikkaus oli kuin olikin mennyt hyvin. Ristiside oli mennyt kokonaan poikki. Polvi oli siistitty ja ristiside kiristetty kasaan. Nyt alkaa tuskalliset viikot kohti kuntouttamista. Kuusi viikkoa jälkitarkistukseen on pitkä aika Emmalle ja meille muille.
9.7. Kaikki muut ovat jo perheensä löytäneet, vain kaunis She-Ra etsiskelee omaa kotia. Tyttö alkaa olla jo lähes sisäsiisti ja hahmottaa muutamia käskyjä. Se kiusaa vanhempaa porukkaa minkä ennättää. Toivoisin sille pikaisesti löytyvän kodin, olisi aika leimaantua jo omiin ihmisiin.
Emilia's Wish Next Spectacular She-Ra
16.7. Neela oli meillä viikonlopun hoidossa, kun Paulalla oli muuttoviikonloppu. Musta tyttö kaipailee yhä omaa perhettään. Muutamia yhteydenottoja olen saanut, mutta en halua luovuttaa tyttöä kovin pitkälle. Toivoisin kodin löytyvän Kymenlaaksosta tai ainakin Etelä-Suomen alueelta. Lisää tietoja pennusta Pentuja-välilehdeltä.
Elokuu 2018
13.8. "Nappikselle" löytyi koti ja siitä tuli Missi. Missi muutti Porvooseen ja asuu Inkan perheessä. Ihana koti ja vielä ihanampaa, että se löytyi näin läheltä. Hulvatonta paimenkoiran perhe-elämää teille! Pian taas tavataan.
21.8. Emman jälkitarkistusaika
Pärnänen tutkittuaan Emman totesi sen olevan toipunut tähän saakka hyvin leikkauksesta ja antoi liikunnan lisäysluvan. Uintia ja varoen pidempiä lenkkejä, sekä mikä parasta Emma saisi liikkua myös vapaana ja juosta. Voi onnen päivää, sitä se on Emmalle.
Pärnänen tutkittuaan Emman totesi sen olevan toipunut tähän saakka hyvin leikkauksesta ja antoi liikunnan lisäysluvan. Uintia ja varoen pidempiä lenkkejä, sekä mikä parasta Emma saisi liikkua myös vapaana ja juosta. Voi onnen päivää, sitä se on Emmalle.
31.8. Millin ja Azzaron poika Rocky (Emilia's Wish First Splendid Scenario) on nyt kuvattu ja lausuttu. HD B/C ED O/0 LTV1 SP0 VA0 Isosti kiitos Mari! Hyvin noilla pelittää. Oikeanlaista liikuntaa, että pojalla pysyy hyvä lihaskunto lonkkia tukemassa. Onnellinen voidaan olla selkätuloksista - ei pahempia muutoksia lannerangassa.
Syyskuu 2018
14.9. Ikävältä näyttää syyskuu meidän silmin. Meillä oli viikon verran vieraana hieno poika Kannuksesta tarkoituksena heilastella Mean kanssa. Kyllähän sitä heilasteltiin ja yhdessä kylkikyljessä nukuttiinkin, mutta onnistumisia emme nähneet. Astumisyrityksetkin näyttivät tuottavan liikaa kipua Mealle. Tiistaina luovutin ja ajelin pojan takaisin Nooran luo kotiin. Kiitos Noora sinulle tuon ihanaisen lainasta! Se on hieno mies!
Keskiviikkona päätin viedä tytön tutkittavaksi ja illasta huomasin sen tiputtelevan taas verta. Torstaina 13. päivä Kesti otti Mean vastaan ja totesi sillä olevan rakenteellinen vika emättimessä, ahtauma, josta ei edes sormi mennyt läpi. Sen lisäksi hälyyttävä vuoto herätti huolta ja tyttö ultrattiin. Ultrassa sillä huomattiin märkäkohdun ensioireita, joista myös oireena pahanhajuinen vuoto. Pikaisen pohdinnan tuloksena päätin sterkata Mean samointein, jotta se saisi pitää terveytensä ja jatkaa aktiivisena harrastuskoirana vierelläni mahdollisimman pitkään. Harmittaa, harmittaa varsin vietävän paljon.. ettei tuosta mielettömästä tyypistä saanut jalostusmateriaalia. Mutta tärkeintä on kuitenkin koiran hyvinvointi ja terveys.
Kaiken tämän sonnan lisäksi Emma on tainnut rikkoa leikatun polvensa uudelleen. Ei nyt hyvä heilu Hortolaan.
Keskiviikkona päätin viedä tytön tutkittavaksi ja illasta huomasin sen tiputtelevan taas verta. Torstaina 13. päivä Kesti otti Mean vastaan ja totesi sillä olevan rakenteellinen vika emättimessä, ahtauma, josta ei edes sormi mennyt läpi. Sen lisäksi hälyyttävä vuoto herätti huolta ja tyttö ultrattiin. Ultrassa sillä huomattiin märkäkohdun ensioireita, joista myös oireena pahanhajuinen vuoto. Pikaisen pohdinnan tuloksena päätin sterkata Mean samointein, jotta se saisi pitää terveytensä ja jatkaa aktiivisena harrastuskoirana vierelläni mahdollisimman pitkään. Harmittaa, harmittaa varsin vietävän paljon.. ettei tuosta mielettömästä tyypistä saanut jalostusmateriaalia. Mutta tärkeintä on kuitenkin koiran hyvinvointi ja terveys.
Kaiken tämän sonnan lisäksi Emma on tainnut rikkoa leikatun polvensa uudelleen. Ei nyt hyvä heilu Hortolaan.
16.9. Sunnuntaina kokoonnuttiin meillä peltorallatusten merkeissä. Paikalle pääsi Next-pentueesta Neela, Missi, Marlena, Hilla ja PikkuT. Hitsi miten reippaita penneleitä nuo ovatkaan. Hilla hieman arasteli sisaruksiaan, mutta eipä hän ole toisiin saman ikäisiin törmännytkään lähtönsä jälkeen kuulemma. Muutoin porukassa riitti menoa ja meininkiä. Sade häiritsi meidän ulkoilua onneksi vain hetken ja makkaratkin saimme paisteltua sään parannuttua. Kiitos teille ystävät, oli ihana nähdä teitä kaikkia. Muutama harmaa kuva päivältä ja sattui osaan aurinkokin vahingossa mukaan.
29.9. Luonnetestit Tuusulassa
Suomen Valkoinenpaimenkoirayhdistys järjesti tuusulassa luonnetestiviikonlopun, johon oli rodun edustajilla etusija. Kasvateistani oli ilmoitettu osallistumaan Penny, Tiki ja Musti sekä Millin Kokkomäen lapsista Luna tulisi uusimaan testiä ja Sissy tuli ekaa kertaa testattavaksi.
Olin itse viemässä sekä Pennyn että Tikin testiin ja varautunut viettämään koko lauantain testipäivän katsellen testejä. Riina (Kennel Snowtrooper's) tuli kaveriksi "retkelle". Päivästä kehkeytyikin mielenkiintoinen koirien luonteita seuratessa ja saimme monta kehittävää keskustelua aikaiseksi aiheesta. Onkohan oma ajatus paimenkoiran luonteen vaatimuksista noussut jossakin vaiheessa vai mistä lie johtuu, etten omilta kasvateiltani suuria odotuksia elätellyt ja yllättyneenä iloitsin kasvattieni pisteistä.
Emilia's Wish First Knacky King (Musti) +126+++
Emilia's Wish First Gentle Giant (Tiki) +157++
Emilia's Wish First Quaint Queen (Penny) +98+++
Lunan (Kokkomäen Fair Play Princes) uusinta meni myttyyn. Harmittaa Rosan puolesta, musta se tyttö on yhäkin parempi kuin testipisteet osoittavat, mutta mustapa ei olla.. Tällä kertaa tyttö ei ollut lainkaan reaktiivinen mitä sitten oli aiemmalla kerralla ollut liikaakin. Tähän testiin Luna oli ottanut zen-fiiliksen, eikä reagoinut mihinkään mitenkään ja pisteitä testistä kerääntyi vain +53+++
Sissy (Kokkomäen Fair Play Lady) sai pisteitä +93++
Testit on nauhoitettu ja tulee kaikille näkyville, jahka ne saadaan käsiteltyä ja tallennettua. Iso kiitos teille kaikille rakkaille! Olipa hienoa nähdä teitä taas. Koirathan on ihania pisteistä huolimatta <3 Jatkoa seuraa muutaman viikon päästä....
16.10.2018 muokattu julkaisua..
Pennyn luonnetesti löytyy sen omalta sivulta..
Mustin luonnetesti täältä ja Tikin täältä sekä
Millin Kokkomäen kennelin kasvattien Sissyn luonnetesti täällä ja Lunan täällä..
Suomen Valkoinenpaimenkoirayhdistys järjesti tuusulassa luonnetestiviikonlopun, johon oli rodun edustajilla etusija. Kasvateistani oli ilmoitettu osallistumaan Penny, Tiki ja Musti sekä Millin Kokkomäen lapsista Luna tulisi uusimaan testiä ja Sissy tuli ekaa kertaa testattavaksi.
Olin itse viemässä sekä Pennyn että Tikin testiin ja varautunut viettämään koko lauantain testipäivän katsellen testejä. Riina (Kennel Snowtrooper's) tuli kaveriksi "retkelle". Päivästä kehkeytyikin mielenkiintoinen koirien luonteita seuratessa ja saimme monta kehittävää keskustelua aikaiseksi aiheesta. Onkohan oma ajatus paimenkoiran luonteen vaatimuksista noussut jossakin vaiheessa vai mistä lie johtuu, etten omilta kasvateiltani suuria odotuksia elätellyt ja yllättyneenä iloitsin kasvattieni pisteistä.
Emilia's Wish First Knacky King (Musti) +126+++
Emilia's Wish First Gentle Giant (Tiki) +157++
Emilia's Wish First Quaint Queen (Penny) +98+++
Lunan (Kokkomäen Fair Play Princes) uusinta meni myttyyn. Harmittaa Rosan puolesta, musta se tyttö on yhäkin parempi kuin testipisteet osoittavat, mutta mustapa ei olla.. Tällä kertaa tyttö ei ollut lainkaan reaktiivinen mitä sitten oli aiemmalla kerralla ollut liikaakin. Tähän testiin Luna oli ottanut zen-fiiliksen, eikä reagoinut mihinkään mitenkään ja pisteitä testistä kerääntyi vain +53+++
Sissy (Kokkomäen Fair Play Lady) sai pisteitä +93++
Testit on nauhoitettu ja tulee kaikille näkyville, jahka ne saadaan käsiteltyä ja tallennettua. Iso kiitos teille kaikille rakkaille! Olipa hienoa nähdä teitä taas. Koirathan on ihania pisteistä huolimatta <3 Jatkoa seuraa muutaman viikon päästä....
16.10.2018 muokattu julkaisua..
Pennyn luonnetesti löytyy sen omalta sivulta..
Mustin luonnetesti täältä ja Tikin täältä sekä
Millin Kokkomäen kennelin kasvattien Sissyn luonnetesti täällä ja Lunan täällä..
Lokakuu 2018
5. - 7.10.2018 Kaikkien rotujen näyttely Valmiera, Latvia
Keksimme Riinan kanssa reissata Latviaan. Hakusessa oli Millille sertiä ja Sagalle junnusertiä. Seurana reissussa oli myös Mario ja Missi-neiti kokemusta hakemassa. Riinan auton ollessa yhä korjauksessa lähdimme meidän autolla, johon olin juuri saanut häkin tavaratilaan koiria varten. Mario, Milli ja Missi matkustivat takana häkissä ja Sagalle oli takapenkkien paikalle viritetty oma häkki matkustusta varten. Seurue sopeutui yllättävän hyvin ottaen huomioon, että yksi oli ensikertalainen, yksi ei ollut matkustellut aikoihin pidemmälle ja yksi oli pantu vieraaseen autoon ahtaasti kahden naisen seuraan. Millille, joka ei ole ollut pitkään aikaan reissussa sattuikin meno matkalla vahinko. Vatsa taisi jännityksestä pyörähtää löysälle ja vahinko tuli matkan aikana häkkiin. Kyllähän siitä jo ajoissa ilmoitettiin, mutta pysähtymispaikkaa ei salamana heti löytynyt. Pimeässä tien poskessa siivoiltiin mitä kyettiin ja loppusiivous säästettiin majapaikkaan. Onneksi matkaa oli enää muutama hassu kilometri matkustettava haisevassa kyydissä.
6.10. näyttelyssä oli tuomarina Myrna Shiboleth Israelista. Koiria oli ilmoitettu kahdeksan kappaletta. Nuorin ja ainoa baby-luokassa oli minun pieni Missi ja pentuluokassa oli kaksi vanhempaa narttupentua. Uroksia oli ilmoitettuna yksi juniori, yksi nuori ja Mario valioissa. Nartuissa esiintyi Saga junioreissa ja Milli valioissa. Missi sai Myrnalta hienon arvostelun kunniapalkinnon kera. Tämä esiintyi ihan kivasti ottaen huomioon nuoren iän ja näyttelyn ollessa sen ihan ensimmäinen. Millikin oli edukseen ja saikin päivän tulokseksi ERI1 SA PN2 SERT ja valioitui Latviaan sekä on myös näin ansaitsi tittelin Balttian muotovalio. Saga oli päivän paras ansaiten sen liikkeellään. Mario oli päivän paras uros ja vastakkaisen sukupuolen paras edustaja.
7.10. näyttelyn tuomarina oli puolalainen Waldemar Mrowiec. Tältä päivältä oli tipahtanut nuortenluokan uros pois, mutta muutoin olivat samat koirat paikalla. Missille oli selvästi toinen päivä liikaa ja väsymys näkyi sen käytöksessä. Harjoitusta neiti tarvitsee selvästi näyttelyihin ja aikaa kasvaakseen. Arvostelu oli tytölle mairitteleva ja nättihän se on, mutta varmuutta kehään tulisi saada enemmän. Millin esiintyminen ei ollut myöskään toisena päivänä samanlaista kuin ensimmäisenä. On kamalaa raahata "vanhaa lehmää" perässään kehässä. Kyllähän se erinomaisen sai ja sertiäkin tarjottiin, mutta selkeästi nuorempi Saga-neiti oli kaikin puolin edustavampi. Mariokaan ei sunnuntaina miellyttänyt tuomaria riittävästi ja jäi urosten toiseksi, Sagan ollessa vastakkaisen sukupuolen paras. Taisi pitkäkarva miellyttää tuomaria enemmän, sillä melkoisesti väistelevä keskeneräinen junnu oli päivän paras.
Meille viikonloppu oli kaikkiaan onnistunut, saimme mitä halusimmekin. Kiitos Riina taas mukavasta reissuseurasta ja hereillä pidosta! Seuraavaa retkeä suunnitellessa.. Muutama kuva reissusta..
Keksimme Riinan kanssa reissata Latviaan. Hakusessa oli Millille sertiä ja Sagalle junnusertiä. Seurana reissussa oli myös Mario ja Missi-neiti kokemusta hakemassa. Riinan auton ollessa yhä korjauksessa lähdimme meidän autolla, johon olin juuri saanut häkin tavaratilaan koiria varten. Mario, Milli ja Missi matkustivat takana häkissä ja Sagalle oli takapenkkien paikalle viritetty oma häkki matkustusta varten. Seurue sopeutui yllättävän hyvin ottaen huomioon, että yksi oli ensikertalainen, yksi ei ollut matkustellut aikoihin pidemmälle ja yksi oli pantu vieraaseen autoon ahtaasti kahden naisen seuraan. Millille, joka ei ole ollut pitkään aikaan reissussa sattuikin meno matkalla vahinko. Vatsa taisi jännityksestä pyörähtää löysälle ja vahinko tuli matkan aikana häkkiin. Kyllähän siitä jo ajoissa ilmoitettiin, mutta pysähtymispaikkaa ei salamana heti löytynyt. Pimeässä tien poskessa siivoiltiin mitä kyettiin ja loppusiivous säästettiin majapaikkaan. Onneksi matkaa oli enää muutama hassu kilometri matkustettava haisevassa kyydissä.
6.10. näyttelyssä oli tuomarina Myrna Shiboleth Israelista. Koiria oli ilmoitettu kahdeksan kappaletta. Nuorin ja ainoa baby-luokassa oli minun pieni Missi ja pentuluokassa oli kaksi vanhempaa narttupentua. Uroksia oli ilmoitettuna yksi juniori, yksi nuori ja Mario valioissa. Nartuissa esiintyi Saga junioreissa ja Milli valioissa. Missi sai Myrnalta hienon arvostelun kunniapalkinnon kera. Tämä esiintyi ihan kivasti ottaen huomioon nuoren iän ja näyttelyn ollessa sen ihan ensimmäinen. Millikin oli edukseen ja saikin päivän tulokseksi ERI1 SA PN2 SERT ja valioitui Latviaan sekä on myös näin ansaitsi tittelin Balttian muotovalio. Saga oli päivän paras ansaiten sen liikkeellään. Mario oli päivän paras uros ja vastakkaisen sukupuolen paras edustaja.
7.10. näyttelyn tuomarina oli puolalainen Waldemar Mrowiec. Tältä päivältä oli tipahtanut nuortenluokan uros pois, mutta muutoin olivat samat koirat paikalla. Missille oli selvästi toinen päivä liikaa ja väsymys näkyi sen käytöksessä. Harjoitusta neiti tarvitsee selvästi näyttelyihin ja aikaa kasvaakseen. Arvostelu oli tytölle mairitteleva ja nättihän se on, mutta varmuutta kehään tulisi saada enemmän. Millin esiintyminen ei ollut myöskään toisena päivänä samanlaista kuin ensimmäisenä. On kamalaa raahata "vanhaa lehmää" perässään kehässä. Kyllähän se erinomaisen sai ja sertiäkin tarjottiin, mutta selkeästi nuorempi Saga-neiti oli kaikin puolin edustavampi. Mariokaan ei sunnuntaina miellyttänyt tuomaria riittävästi ja jäi urosten toiseksi, Sagan ollessa vastakkaisen sukupuolen paras. Taisi pitkäkarva miellyttää tuomaria enemmän, sillä melkoisesti väistelevä keskeneräinen junnu oli päivän paras.
Meille viikonloppu oli kaikkiaan onnistunut, saimme mitä halusimmekin. Kiitos Riina taas mukavasta reissuseurasta ja hereillä pidosta! Seuraavaa retkeä suunnitellessa.. Muutama kuva reissusta..
12.10.2018 Emman viimeinen matka
Raskaan päätöksen jouduimme tekemään Emman vuoksi. Emman jalka oli mennyt uudelleen rikki, ei edes korjattu ollut pettänyt, vaan jotain muuta. Sillä mitä siihen oli käynyt ei nyt enää ollut väliä.. Emman eloa ei enää tultaisi pidättelemään yhtään hetkeä, jos tyttö ei saisi säilyttää omaa elämän riemua ja täysillä elämistä, sen elämällä ei olisi myöskään tarkoitusta. Siksi ja sen tähden raskas päätös oli tehtävä.. Ikuisen kolon jätti tyttö elämäämme, jota ei kukaan koskaan voisi täyttää. Se oli ainutlaatuinen tyyppi, joka täydensi laumaamme omalla persoonallaan. Hölmöä iki-iloista sukansyöjää ikävöiden..
Raskaan päätöksen jouduimme tekemään Emman vuoksi. Emman jalka oli mennyt uudelleen rikki, ei edes korjattu ollut pettänyt, vaan jotain muuta. Sillä mitä siihen oli käynyt ei nyt enää ollut väliä.. Emman eloa ei enää tultaisi pidättelemään yhtään hetkeä, jos tyttö ei saisi säilyttää omaa elämän riemua ja täysillä elämistä, sen elämällä ei olisi myöskään tarkoitusta. Siksi ja sen tähden raskas päätös oli tehtävä.. Ikuisen kolon jätti tyttö elämäämme, jota ei kukaan koskaan voisi täyttää. Se oli ainutlaatuinen tyyppi, joka täydensi laumaamme omalla persoonallaan. Hölmöä iki-iloista sukansyöjää ikävöiden..
17.10.2018 Syksyn ikävistä uutisista ei nyt tunnu vaan tulevan loppua. Sain tänään iltasella suruviestin, jossa kerrottiin pienen 5 kk vanhan Kuru-tytön menehtyneen. Tyttö oli iltasella 16. päivä yksin ollessaan löytänyt keittiön tiskipöydältä sipsipussin, purrut siihen reijän, työntänyt päänsä reijästä sisään ja tukehtunut pussiin. Kuinka ihmeessä suojella noita hölmöjä kaikilta päättömiltä älynväläyksiltä??? Kaikessa älyttömyydessään tuo on aivan kamalaa.. Suru koskettaa myös meitä, mutta ennen kaikkea osanottomme Joonalle menetyksen johdosta ja voimia surussa!
Muistoissa Emilia's Wish Next Expicit Teela <3 6.5.2018 - 16.10.2018
Sinä tulit suoraan sydämeen,
sinä toit lohdun murheeseen.
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.
Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniin, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.
Muistoissa Emilia's Wish Next Expicit Teela <3 6.5.2018 - 16.10.2018
Sinä tulit suoraan sydämeen,
sinä toit lohdun murheeseen.
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.
Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniin, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.
20.10.2018 Luonnetestit Orimattilassa
Kasvattejani oli ilmoitettu Orimattilaan luonnetesteihin Rocky, Miiko ja Nila. Minä olin luvannut mennä niitä katsomaan ja nauhoittamaan. Niinpä taas aamusella pakkasin tavarani ja lähdin retkelle Pakaaseen. Paikalle päästyäni kuulinkin, että ensimmäinen koira oli joutunut kääntymään kannoillaan puutteellisten rokotusten takia ja Miiko (EW First Amazing After Azzaro) olisikin heti toisena menossa testiin. Kiireellä kameroita virittelemään paikalle ja hätäisiä kyselyjä, missähän asti olisivat Mari ja Rocky tulossa. Heidän vuoronsahan olisi sitten taas heti kolmantena. Onneksi olivat jo lähellä ja ennättäisivät myös ajoissa paikalle..
Luonnetestit näyttivät hyvinkin koirien mukaisilta, mutta aina jokaiseen testiin joku yllätyskin mukaan sattuu.
Emilia's Wish First Amazing After Azzaro (Miiko) +95 +++
Emilia's Wish First Splendid Scenario (Rocky) +145 +++
Emilia's Wish First Precious Princess (Nila) -14 ++ Hylätty
Testit on nauhoitettu ja löytyvät tuosta alapuolelta..
Miikon luonnetesti
Rockyn luonnetesti
Nilan luonnetesti
Kasvattejani oli ilmoitettu Orimattilaan luonnetesteihin Rocky, Miiko ja Nila. Minä olin luvannut mennä niitä katsomaan ja nauhoittamaan. Niinpä taas aamusella pakkasin tavarani ja lähdin retkelle Pakaaseen. Paikalle päästyäni kuulinkin, että ensimmäinen koira oli joutunut kääntymään kannoillaan puutteellisten rokotusten takia ja Miiko (EW First Amazing After Azzaro) olisikin heti toisena menossa testiin. Kiireellä kameroita virittelemään paikalle ja hätäisiä kyselyjä, missähän asti olisivat Mari ja Rocky tulossa. Heidän vuoronsahan olisi sitten taas heti kolmantena. Onneksi olivat jo lähellä ja ennättäisivät myös ajoissa paikalle..
Luonnetestit näyttivät hyvinkin koirien mukaisilta, mutta aina jokaiseen testiin joku yllätyskin mukaan sattuu.
Emilia's Wish First Amazing After Azzaro (Miiko) +95 +++
Emilia's Wish First Splendid Scenario (Rocky) +145 +++
Emilia's Wish First Precious Princess (Nila) -14 ++ Hylätty
Testit on nauhoitettu ja löytyvät tuosta alapuolelta..
Miikon luonnetesti
Rockyn luonnetesti
Nilan luonnetesti
21.10.2018 Lahden pentunäyttely
Olin ilmoittanut sekä PikkuT:n että Neelan harjoittelemaan näyttelyssä olemista ja siellä esiintymistä. Näiden ollessa kovin keskeneräisiä ja hoikkia sekä löysiä koipeliineja ei odotukset olleet kummoisia. Päivän tuomarina oli Nina Janger, josta oli kuva, että hän arvostaa vähintään yhtä paljon lyhyempää turkkimallia kuin pitkääkin. PikkuT oli päivän ainoa urospentu ja Nina antoikin meille mukavan arvostelun lisäksi KP:n, joka tarkoitti PikkuT:n olevan päivän paras urospentu. Neelalla oli kilpakumppaneita kaksi, jotka edustivat pidempää turkkimallia. Neela esiintyi reippaasti kehässä alkukankeuden jälkeen ja sijoittui kilpailuluokassa ensimmäiseksi. Kunniapalkinnot jaettiin kahdelle ensimmäiselle koiralle. Vanhempia pentuja oli kaksi pitkäkarvaista narttua ja Neelahan joutui kilpailemaan parhaimman nartun kehään ensimmäiseksi sijoittuneen kanssa. Täydeksi yllätykseksi Neela voitti myös vanhemman nartun ja oli päivän paras narttupentu. Nyt siis Kaisa joutui kehään auttamaan PikkuT:n kanssa, kun molemmat koirat osallistuivat rotunsa paras -kehään. Neela oli päivän rotunsa paras edustaja ja PikkuT vastakkaisen sukupuolen paras pentukoira. Tuomarilla tuntui painavan paljon käytös kehässä ja millaiset mittasuhteet koira omaa. Näihin peilaten omani ovat erinomaisia edustajia, vaikkeivät omaan silmään olekaan täysin virheettömiä.. Muutama kuva sisaruksista..
Olin ilmoittanut sekä PikkuT:n että Neelan harjoittelemaan näyttelyssä olemista ja siellä esiintymistä. Näiden ollessa kovin keskeneräisiä ja hoikkia sekä löysiä koipeliineja ei odotukset olleet kummoisia. Päivän tuomarina oli Nina Janger, josta oli kuva, että hän arvostaa vähintään yhtä paljon lyhyempää turkkimallia kuin pitkääkin. PikkuT oli päivän ainoa urospentu ja Nina antoikin meille mukavan arvostelun lisäksi KP:n, joka tarkoitti PikkuT:n olevan päivän paras urospentu. Neelalla oli kilpakumppaneita kaksi, jotka edustivat pidempää turkkimallia. Neela esiintyi reippaasti kehässä alkukankeuden jälkeen ja sijoittui kilpailuluokassa ensimmäiseksi. Kunniapalkinnot jaettiin kahdelle ensimmäiselle koiralle. Vanhempia pentuja oli kaksi pitkäkarvaista narttua ja Neelahan joutui kilpailemaan parhaimman nartun kehään ensimmäiseksi sijoittuneen kanssa. Täydeksi yllätykseksi Neela voitti myös vanhemman nartun ja oli päivän paras narttupentu. Nyt siis Kaisa joutui kehään auttamaan PikkuT:n kanssa, kun molemmat koirat osallistuivat rotunsa paras -kehään. Neela oli päivän rotunsa paras edustaja ja PikkuT vastakkaisen sukupuolen paras pentukoira. Tuomarilla tuntui painavan paljon käytös kehässä ja millaiset mittasuhteet koira omaa. Näihin peilaten omani ovat erinomaisia edustajia, vaikkeivät omaan silmään olekaan täysin virheettömiä.. Muutama kuva sisaruksista..
Marraskuu 2018
16. - 17.11.2018 Norja, Lilleström ja voittajanäyttelyt
Torstaina 15. päivän aamuyöstä aikaisin oli meillä Riinan (kennel Snowtrooper's) kanssa suuntana Turku kolmen koiran keralla. Minä olin ilmoittanut Mean Norjan ja Pohjoismaiden voittajanäyttelyihin ja Riinalla oli Saga ja Mario mukana. Hullut koiraharrastajat matkasivat aamulaivalle Turkuun ja Turusta päivälaivalla Tukholmaan. Illasta laivan saapuessa satamaan matka jatkuisi edelleen kohti Norjaa ja Lilleströmiä. Tavoitteena olla perillä perjantaina aamuyöstä, hiukan ennen voittajanäyttelyn alkua. Matka sujuikin mutkattomasti helppojen koirien ollessa mukana. Laivalla saatiin muutama tunti unta, jotta jaksaisi illan mittaan vielä kilometrejä niellä kohti määränpäätä. Matkaa taitettiin kahden pysähdyksen taktiikalla. Toinen tauko oli koirien liikutusta ja kaksijalkaisten ruokailua varten, toinen pyhitettiin pelkästään unelle. Minä tartuin rattiin matkan viimeisille kilometreille, kun Riinan silmissä uni painoi liikaa. Norjan puolelle päästyämme ei unella ollut kyllä enää sijaa silmissä, kun tie muuttui mutkaiseksi vuoristoisessa maisemassa. Neljän aikaan aamusta aukesivat kauniit Lilleströmin kaupungin valot meille ja saimme auton parkkiin näyttelyhallin eteen. Matkaaminen vaati siinä kohtaa veronsa ja oli silmät ummistettava hetkeksi ennen valmistautumista päivän koitokseen.
Jonkinlaista retkihenkeä vaatii autossa vaatteiden vaihtaminen ja näyttelykuntoon laittautuminen. Kehämme oli alkava heti klo 9 aamusta, joten kehän reunalle oli pyrittävä hyvissä ajoin ennen sitä. Koiria oli ilmoitettu 41 kappaletta ja tuomarina perjantaisessa pohjoismaiden voittaja näyttelyssä oli Anita Al-Bachy. Valioluokan uroksia oli yhdeksän ja Mario oli tänä päivänä tuomarin mielestä sileän ERIn arvoinen. Myös junnunarttuja oli reilusti ja Riinan Saga olikin luokkansa toinen saaden myös SA:n, jääden näin kuitenkin ilman voittajatitteliä. Mean kanssa oli 4 muuta valionarttua kisaamassa ja jännitti mitä tuomari tykkää kun vatsan karvapeite oli edelleen huono ja nenu taas punertunut talvea vasten melkoisesti. Upeasti kuitenkin Mea juoksikin itsensä ensimmäiseksi luokassa saaden myös SA:n ja antaen jonkinlaista toivoa tittelistä. Mutta paras narttu-kehässä se sitten pilasikin mahdollisuutensa menestykseen juoksemalla nakkien ja vähän kaiken muunkin perässä ilman normaalia upeaa esiintymismoodia. Minä epätoivoisesti yrittäen saada jonkinlaista kontaktia poukkoilevaan hölmöläiseen... Tulos siis tästä johtuen vasta PN3. Tai voihan syytä olla muutakin, mutta siltä se minusta vaikutti.. ja harmitti ihan älyttömästi mokoma toilailu. Jospa olisimmekin hyvällä esiintymisellä reilusti hävinneet muille, nyt siitä jäi kyllä melkoisen ikävä maku suuhun.. liekö tuollaista hölmöläistä enää viitsin mihinkään edes ilmoittaa..
17. päivänä oli Norjan Voittaja -näyttely, johon koiria oli ilmoitettu 44 kappaletta. Tuomarina näyttelyssä oli Peter Harsanyi, johon olimme Riinan kanssa tutustuneet jo Ruotsin Voittajassa 2017. Kyllähän me aavistelimme tämän olevan pitkää karvanlaatua suosiva tuomari, mutta sen kyllä pystyi nyt toteamaan melkoisen selvästi. Lisäksi tuomari piti selvästi isoista maskuliinisista uroksista sekä handlereiden taidoilla oli selvästi merkitystä. Mario sai Peteriltä ERI:n ja SA:n ja tytöt jäivät tänään ilman sertin arvoa. Mea luokkansa viimeiseksi. Seuraavaa isoon näyttelyyn kannattaa ottaa opiksi, että palkkaa handlerin tuomarin kotimaasta esittämään koiraa, jos haluaa menestyä - or not, ehkä se veisi sen ilon osallistua ja harrastaa.. Naurua ja iloa ei meidän seurueelta ole reissussa puuttunut vaikkei menestystä tälläkään reissulla niitetty.. Hyvässä seurassa on mukavaa harrastaa ihan harrastamisen vuoksi..
Kotimatkalle lähdimme vasta sunnuntaina - tällä kertaa ilman kiirettä kohti kotia.. Kaunis maa on Norja, ehkäpä sinne joskus taas tiemme vie.. Kiitos Riina loistavasta matkaseurasta! Tästä on taas hyvä alkaa suunnittelemaan seuraavaa reissua..
Torstaina 15. päivän aamuyöstä aikaisin oli meillä Riinan (kennel Snowtrooper's) kanssa suuntana Turku kolmen koiran keralla. Minä olin ilmoittanut Mean Norjan ja Pohjoismaiden voittajanäyttelyihin ja Riinalla oli Saga ja Mario mukana. Hullut koiraharrastajat matkasivat aamulaivalle Turkuun ja Turusta päivälaivalla Tukholmaan. Illasta laivan saapuessa satamaan matka jatkuisi edelleen kohti Norjaa ja Lilleströmiä. Tavoitteena olla perillä perjantaina aamuyöstä, hiukan ennen voittajanäyttelyn alkua. Matka sujuikin mutkattomasti helppojen koirien ollessa mukana. Laivalla saatiin muutama tunti unta, jotta jaksaisi illan mittaan vielä kilometrejä niellä kohti määränpäätä. Matkaa taitettiin kahden pysähdyksen taktiikalla. Toinen tauko oli koirien liikutusta ja kaksijalkaisten ruokailua varten, toinen pyhitettiin pelkästään unelle. Minä tartuin rattiin matkan viimeisille kilometreille, kun Riinan silmissä uni painoi liikaa. Norjan puolelle päästyämme ei unella ollut kyllä enää sijaa silmissä, kun tie muuttui mutkaiseksi vuoristoisessa maisemassa. Neljän aikaan aamusta aukesivat kauniit Lilleströmin kaupungin valot meille ja saimme auton parkkiin näyttelyhallin eteen. Matkaaminen vaati siinä kohtaa veronsa ja oli silmät ummistettava hetkeksi ennen valmistautumista päivän koitokseen.
Jonkinlaista retkihenkeä vaatii autossa vaatteiden vaihtaminen ja näyttelykuntoon laittautuminen. Kehämme oli alkava heti klo 9 aamusta, joten kehän reunalle oli pyrittävä hyvissä ajoin ennen sitä. Koiria oli ilmoitettu 41 kappaletta ja tuomarina perjantaisessa pohjoismaiden voittaja näyttelyssä oli Anita Al-Bachy. Valioluokan uroksia oli yhdeksän ja Mario oli tänä päivänä tuomarin mielestä sileän ERIn arvoinen. Myös junnunarttuja oli reilusti ja Riinan Saga olikin luokkansa toinen saaden myös SA:n, jääden näin kuitenkin ilman voittajatitteliä. Mean kanssa oli 4 muuta valionarttua kisaamassa ja jännitti mitä tuomari tykkää kun vatsan karvapeite oli edelleen huono ja nenu taas punertunut talvea vasten melkoisesti. Upeasti kuitenkin Mea juoksikin itsensä ensimmäiseksi luokassa saaden myös SA:n ja antaen jonkinlaista toivoa tittelistä. Mutta paras narttu-kehässä se sitten pilasikin mahdollisuutensa menestykseen juoksemalla nakkien ja vähän kaiken muunkin perässä ilman normaalia upeaa esiintymismoodia. Minä epätoivoisesti yrittäen saada jonkinlaista kontaktia poukkoilevaan hölmöläiseen... Tulos siis tästä johtuen vasta PN3. Tai voihan syytä olla muutakin, mutta siltä se minusta vaikutti.. ja harmitti ihan älyttömästi mokoma toilailu. Jospa olisimmekin hyvällä esiintymisellä reilusti hävinneet muille, nyt siitä jäi kyllä melkoisen ikävä maku suuhun.. liekö tuollaista hölmöläistä enää viitsin mihinkään edes ilmoittaa..
17. päivänä oli Norjan Voittaja -näyttely, johon koiria oli ilmoitettu 44 kappaletta. Tuomarina näyttelyssä oli Peter Harsanyi, johon olimme Riinan kanssa tutustuneet jo Ruotsin Voittajassa 2017. Kyllähän me aavistelimme tämän olevan pitkää karvanlaatua suosiva tuomari, mutta sen kyllä pystyi nyt toteamaan melkoisen selvästi. Lisäksi tuomari piti selvästi isoista maskuliinisista uroksista sekä handlereiden taidoilla oli selvästi merkitystä. Mario sai Peteriltä ERI:n ja SA:n ja tytöt jäivät tänään ilman sertin arvoa. Mea luokkansa viimeiseksi. Seuraavaa isoon näyttelyyn kannattaa ottaa opiksi, että palkkaa handlerin tuomarin kotimaasta esittämään koiraa, jos haluaa menestyä - or not, ehkä se veisi sen ilon osallistua ja harrastaa.. Naurua ja iloa ei meidän seurueelta ole reissussa puuttunut vaikkei menestystä tälläkään reissulla niitetty.. Hyvässä seurassa on mukavaa harrastaa ihan harrastamisen vuoksi..
Kotimatkalle lähdimme vasta sunnuntaina - tällä kertaa ilman kiirettä kohti kotia.. Kaunis maa on Norja, ehkäpä sinne joskus taas tiemme vie.. Kiitos Riina loistavasta matkaseurasta! Tästä on taas hyvä alkaa suunnittelemaan seuraavaa reissua..
24.11.2018 Onnenkoira-koirauimala
Olin varannut kasvateilleni Onnenkoiraan Hyvinkäälle uintiajan. Mukaan uimaan pääsivät osallistumaan Missi, Neela, Hilla ja PikkuT. Mitä mainioita uimamaistereita ne olivatkaan.. Missi selkeästi joukon luontevin vesipeto ja Neela perässä hyvänä seuraajana.. Muutamia kuvia lapsukaisista pulikoimassa..
Olin varannut kasvateilleni Onnenkoiraan Hyvinkäälle uintiajan. Mukaan uimaan pääsivät osallistumaan Missi, Neela, Hilla ja PikkuT. Mitä mainioita uimamaistereita ne olivatkaan.. Missi selkeästi joukon luontevin vesipeto ja Neela perässä hyvänä seuraajana.. Muutamia kuvia lapsukaisista pulikoimassa..
Joulukuu 2018
15.12.2018 Helsinki Puppy Show
Messarin pentunäyttelyyn olin ilmoittanut kaikki omistamani kasvatit sekä mukaan houkutellut muutamia muitakin kasvatteja Next-pentueesta. Marlena oli kuitenkin ainut, joka Missin, Neelan ja PikkuT:n lisäksi pääsi osallistumaan näyttelyyn. Sain näin kuitenkin kasvattajaluokan kasattua kasvateistani. Marlena sijoittui pentuluokan 2. ja sai kunniapalkinnon, Missin ollessa pentuluokan kolmas. PikkuT oli luokkansa 1. kunniapalkinnolla palkittuna ja paras uros -luokassa toinen. Neela ei tänään sijoittunut lainkaan. Kennel Emilia's Wish oli kasvattaja luokan 2. ja ryhmäni sai myös kunniapalkinnon. Sekalaisen ryhmäni arvostelu: " 1 uros ja 3 narttua. Tasainen ryhmä rodunomaisia yksilöitä. Osalla vielä kapeutta rungossa. Hyvät liikkeet. Miellyttävä käytös."
Messarin pentunäyttelyyn olin ilmoittanut kaikki omistamani kasvatit sekä mukaan houkutellut muutamia muitakin kasvatteja Next-pentueesta. Marlena oli kuitenkin ainut, joka Missin, Neelan ja PikkuT:n lisäksi pääsi osallistumaan näyttelyyn. Sain näin kuitenkin kasvattajaluokan kasattua kasvateistani. Marlena sijoittui pentuluokan 2. ja sai kunniapalkinnon, Missin ollessa pentuluokan kolmas. PikkuT oli luokkansa 1. kunniapalkinnolla palkittuna ja paras uros -luokassa toinen. Neela ei tänään sijoittunut lainkaan. Kennel Emilia's Wish oli kasvattaja luokan 2. ja ryhmäni sai myös kunniapalkinnon. Sekalaisen ryhmäni arvostelu: " 1 uros ja 3 narttua. Tasainen ryhmä rodunomaisia yksilöitä. Osalla vielä kapeutta rungossa. Hyvät liikkeet. Miellyttävä käytös."
16.12.2018 Voittaja Puppy Show
Myös sunnuntaille oli kasvattajaryhmä kasassa. Edelliseen päivään verrattuna oli tuomarilla enemmän selkeitä perusteita päätöksilleen ja hän toi omaa linjaansa rationalisemmin esille. PikkuT:n ollessa ainut luokkansa edustaja tämä sijoittui ensimmäiseksi ja saaden kunniapalkinnon. Kuitenkin keksinvärinsä vuoksi PikkuT jäi paras urospentu 2. ja nuorempi urospentu palkittiin parhaana uroksena. Narttujen osalta menikin hienosti. Marlena sijoittui luokkansa ensimmäiseksi ja Missi heti toiseksi. Molemmat palkittiin myös kunniapalkinnolla. Neela sijoittui luokkansa neljänneksi. Paras narttu -kehässä Marlena esiintyi hienosti ja sijoittui parhaimmaksi narttupennuksi. Koko päivän kruunasi Marlenan ravatessa itsensä Rotunsa parhaaksi pennuksi. Minun ryhmän ollessa kovin hajanainen otanta erinäköisiä koiria se sijoittui kasvattajaluokan toiseksi. Saimme kuitenkin kunniapalkinnon ja oheisen arvostelun.. "Ryhmä hyvin liikkuvia rodunomaisia koiria, joilla hyvät mittasuhteet. Hyvät luustot ja kulmaukset. Rauhalliset käytökset. Oikea turkinlaatu."
Myös sunnuntaille oli kasvattajaryhmä kasassa. Edelliseen päivään verrattuna oli tuomarilla enemmän selkeitä perusteita päätöksilleen ja hän toi omaa linjaansa rationalisemmin esille. PikkuT:n ollessa ainut luokkansa edustaja tämä sijoittui ensimmäiseksi ja saaden kunniapalkinnon. Kuitenkin keksinvärinsä vuoksi PikkuT jäi paras urospentu 2. ja nuorempi urospentu palkittiin parhaana uroksena. Narttujen osalta menikin hienosti. Marlena sijoittui luokkansa ensimmäiseksi ja Missi heti toiseksi. Molemmat palkittiin myös kunniapalkinnolla. Neela sijoittui luokkansa neljänneksi. Paras narttu -kehässä Marlena esiintyi hienosti ja sijoittui parhaimmaksi narttupennuksi. Koko päivän kruunasi Marlenan ravatessa itsensä Rotunsa parhaaksi pennuksi. Minun ryhmän ollessa kovin hajanainen otanta erinäköisiä koiria se sijoittui kasvattajaluokan toiseksi. Saimme kuitenkin kunniapalkinnon ja oheisen arvostelun.. "Ryhmä hyvin liikkuvia rodunomaisia koiria, joilla hyvät mittasuhteet. Hyvät luustot ja kulmaukset. Rauhalliset käytökset. Oikea turkinlaatu."